Uusi uljas kristinusko?

Aika on tuottanut uuden kristinuskon.

Se on oikeastaan vain muutaman vuosikymmenen prosessin tulos. Aineksia siihen on kyllä haettava jo kauempaa, mutta nykyihmiselle se kyllä kelpaa. Siitä on tullut jokamiehen uskonto, mauton, hajuton ja väritön, mutta samalla se tarjoaa jokaiselle sellaisen muokkausmahdollisuuden, mikä kullekin sopii. Uusi uljas kristinusko tarjoaa jokaiselle jotakin; ekologisuutta, hiljaisuutta, miellyttäviä elämyksiä, uskonnollisia huippukokemuksia, mahdollisuuksia auttaa lähellä ja kaukana, yleishumaania ajatusmaailmaa ja ennen kaikkea suvaitsevaisuutta. Yhtä tietä, totuutta ja elämää ei enää ole vaan lukuisa joukko eri vaihtoehtoja, jotka kaikki vievät samaan lopputulemaan.

Nyt siis ei enää ratkaise kohde ja sisältö vaan tapa ja muoto. Vanhat rituaalit kyllä kelpaavat, kunhan sisältö ei niissä juurikaan ole kohtikäypää. Samalla kirkot saadaan täyteen hetkellisesti tuottamalla ajan henkeen sopivaa menoa ja meininkiä, jota ihmiset saapuvat ihmettelemään. Näin uusi uljas kristinusko uudistaa kirkollista elämää.

Tosin tiettyjä ongelmia on samanaikaisesti esiintynyt. Yhä suuremmassa määrin ihmiset eroavat kirkoista. Tosin monet kirkkojen työntekijätkin mainostavat uuden kristinuskon nimissä, ettei kirkkoon kuulumisella niin väliä ole, kunhan muuten elää suht siivosti ja hoitaa uskomisen itseriittoisesti sisimmässään. Tähän tilanteeseen sopiikin mainiosti ajatus siitä, että kristinusko on vain yksi uskonto monien joukossa, jotka kaikki johtavat samaan taivaaseen. Lähetystyö on siis jo aikansa elänyttä ja siitä tulisi pikkuhiljaa luopua ja panostaa mieluummin vaikka kirkon ulkomaanapuun.

Hengellisiä kokemuksia kaipaaville uusi kristinusko tarjoaa mietiskelyä, joogaa, hiljaisuutta tai sitten reippaalla musiikilla panostettua ylistysmusaa, joka johdattaa ihmisen ylempiin olemassaolon sfääreihin.

Uusi kristinusko opettaa lähimmäisyyttä, vastuuta luonnosta ja yhteiskunnasta, tasa-arvoa ja suvaitsevaisuutta. Se on luopunut perinteisistä käsitteistä avioliitosta, perheestä, oikeasta ja väärästä, synnistä ja sen seurauksista vanhanaikaisina ja tiettyyn aikaan kuuluvina uskonkäsityksinä. Ne, jotka vielä pitävät kiinni tällaisista nähdään vanhanaikaisina, taantumuksellisina ja eiliseen jämähtäneinä.

Uusi kristinusko on uudenlainen nykyajan ihmiselle sopiva uskonto, joka ammentaa sisältönsä yleisestä mielipiteestä, ajan hengestä ja kaikkien uskontojen humaaneista ajatusmaailmoista. Se on maallistuneen ajan hengentuote.

Kohtalonkysymys kristillisille kirkoille onkin se, onko uusi kristinusko jo päässyt vallalle niiden elämässä. Jos näin on käynyt – peli saattaa olla menetetty.

Oliskohan sittenkin syytä tehdä täyskäännös? Ihan vaan tulevaisuuden tähden..

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *