Luopumus!

”Mutta kun Ihmisen Poika tulee löytääkö hän uskoa maan päältä.?” Lk. 18:8

Vakava kysymys! Luopumus on ajan yhteiskuntaa ja myös kristikuntaa ravisteleva ilmiö. Luopuminen jostakin hyvästä, mikä on kannatellut ihmistä vuosisatojen ajan ja antanut elämälle merkitystä ja suuntaa. Sukupolvemme kumartaa tieteen edessä ja samanaikaisesti pitää uskoa elämälle haitallisena asiana. Kristikuntaakin taitaa painaa eräänlainen uneliaisuus ja omahyväisyys. Me emme näe, että yhä kuohuvammaksi käyvä maailma itsessään on yksi ajan merkeistä. Yksi selvimmistä merkeistä on valistuksen nimellä kulkevan ajattelun perintö, järjen ylenmääräinen ihannointi.  Järki on Jumalan lahjaa ja hyvä renki.  Sitä saa käyttää, mutta isäntänä se on huono. Ja isäntä järjestä on surullista kyllä tullut.  Loputon sokea järjen kumartaminen on voimissaan enemmän kuin koskaan ennen.  Nyt kaivataan heräämistä, kovien sydänten sulamista. Vielä ei pyyhettä heitetä kehään. Jeesus kutsuu elämän tielle ja tekee armollista työtään keskellämme. Meidän kauttamme ja meistä riippumatta.

 

 

Jouni Lehikoinen

(TS päivän sana)

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *