Kun rakenteet horjuvat..

Edellä olevat lehtiartikkelit kertovat osan siitä matkasta, jota seurakuntarakenteiden muutos on Turun seudulla pitänyt sisällään. Alun perin rakennemuutos lähti seurakuntayhtymän sisäisenä prosessina eteenpäin, lähinnä ehkä kuitenkin hallintoviraston näkökulmasta ja sen toiveiden pohjalta. Hallinnon toiveenahan oli jo pidemmän aikaa ollut se, että Turussa olisi vain yksi seurakunta.

Tähän todellisuuteen perustuen neljän kirkkoherran ulostulo oman ehdotuksensa kanssa on nähtävä. Jos sitä ei olisi tapahtunut, nyt keskusteltaisiin vain ja ainoastaan tuosta yhdestä jättiseurakunnasta, mistä TS:n päätoimittajan Kari Vainion artikkeli vuodelta 2015 myös antaa viitteitä.

Eri asia kuitenkin on se, pitääkö rakenteita todellakin muuttaa, mitä sillä voitetaan tai säästetään? Ollaanko kirkon sisällä jotenkin sokaistuttu sille todellisuudelle, että pienet yksiköt luovat yhteisöllisyyden ja tuovat toiminnan ruohonjuuritasolle. Oltiin asiasta mitä mieltä tahansa, on tärkeää, että päätöksiä saadaan aikaiseksi ja päästään taas keskittymään toiminnan rakentamiseen ja ihmisten kohtaamiseen. Tässä tilanteessa, jossa horisontti on hämärän peitossa ei toimintaa pystytä kehittämään, saati sitten lukuisten mahdollisten valitusten takia, jotka pitkittävät prosessia. Jos kerran muuta vaihtoehtoa ei ole, neljän kirkkoherran ehdotus on erinomainen ja sen kanssa pystytään elämään myös joen molemmilla puolilla…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *