Kolme majaa!

 

 

 

Elämän hyviin hetkiin on helppo jäädä kiinni. Moni elää tätä päivää eilisen muistojen varassa. On helpompaa kohdata arjen karu todellisuus ,kun on saanut kohdata jotakin hyvää ja kallisarvoista. Kritiikin kyllästämässä ja negatiivisuutta viljelevässä ajassa tarvitaan myönteisiä ja rohkaisevia asioita. Kokemusta siitä, että elämä on elämisen arvoista. Mutta eilisen muistot eivät kanna pitkälle. Niiden varaan ei voi rakentaa. Ihminen ei saa olla menneisyyden vanki. On nähtävä tämän päivän arvo.

Opetuslapsilla oli kirkastusvuorella aivan ainutlaatuinen kokemus. He saivat nähdä ja kokea jotakin ennennäkemätöntä. Siihen hyvään hetkeen Pietari olisi halunnut jäädä, jopa niin, että olisi rakentanut kolme asuinmajaa. Kirkastusvuoren tarkoituksena ei kuitenkaan ollut se, että sinne olisi jääty majailemaan. Tie vuorelta kulki arjen keskelle vaikeiden tilanteiden ja ihmisten pariin. Mutta tuolla hetkellä oli oma merkityksensä. Se antoi voimaa ja uskallusta elää kutsumusta todeksi. Se antoi tietoisuuden siitä, että kaiken keskellä ei olla yksin.

Mutta kirkastusvuorella ei kirkastettu kokemuksia vaan Kristusta. Kun kaikki muu haihtui opetuslasten ympäriltä, he eivät nähneet ketään muuta kuin Jeesuksen. Siinä tulee ilmi kaiken tarkoitus: Kristus riittää. Ei eilisen kokemukset tai kokemattomuudet. Vapahtaja on yhtä lähellä tämän päivän hankalimmiltakin tuntuvissa asioissa. Jospa oppisimme elämän hyvien ja hankalienkin hetkien läpi ymmärtämän, ettei eiliseen tarvita rakentaa majoja. Siitä vanha sananparsikin todistaa väkevästi: ”Eilistä ei enää ole, huomisesta emme tiedä, mutta tänään auttaa Kristus.”

 

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *